12. Päivä

Kesäiseen poutasäähän heräsin, kamppeeni keräsin ja puurot sekä teet nautin aamupalaksi. Meno taas maittoi varsinkin aamutunteina, kun ei helle vielä ollut kovimmillaan. Niinkin hyvin fillari kulki ja tiesi mihin halusi mennä, että jossain vaiheessa huomasin tulleen valituksi edellisessä risteyksessä toinen tie kun olin suunnitellut. Se ei ollut mikään suuri virhe sillä pääsin nauttimaan tila/maisema taiteesta. 

Kullaalle saavuin ja pidin voileipä kahvi tauon tienvarren kahvilassa. Samalla juttelin paikallisen papan kanssa vähän liikennepolitiikkaa ja ukkosenilmoista. Se oli oikein viihdyttävää kevyttä tarlattelua. Sieltä sitten matka jatkui ankarassa helteessä Lavialle joka tuli ohitettua siten, että vain munkkikahvit join paikallisessa kahvilassa. Kankaanpäätä lähestyttäessä pysähdyin koulun pihalle ja parkkipaikalta sain lämmitystolpasta virtaa puhelimeen ja samalla soitin isälle. Paikalla oli myös västäräkki joka piti myös taukoa. 

Kankaanpää

oli paikka missä söin jätskin ja rauhassa istuskelin puistonpenkillä. Paikalle saapui paikkakunnan kovin puhuja ja tarinaa tuli sen verran tiuhaan, että koin mukavammaksi siirtyä tienpäälle. Joskus ajellessa tiet on kapeita ja kiemuraisia, mutta ei aina. 

Reilun kymmenen kilometriä Parkanon suuntaan oli vanha koulu ja nurmikkoa ajeli nuori poika. Hän kertoi koulun olevan heidän ja kysyin voisinko leiriytyä yöksi. Poika oli oikein reipas ja lupasi, mutta soitti vielä isälleen. Isä tulikin hetken päästä toisen pojan kanssa katsomaan kuka pyöräilijä tänne on tullut. Mukavat keskustelut käytiin pyöräilystä, heillä pojat harrastaa pyöräilyä kilpailu tasolla. Isäntä antoi vettä ja minä keitin pastat.

Nyt on olo muheva. Matkaa tuli 102 km.