Yhdestoista päivä

Teltta oli sellaisessa paikassa johon ei heti aamulla aurinko paistanut joten sain nukuttua peräti kymmeneen asti. Otin aamun muutenkin rauhallisesti ja verkkaisesti hoidin aamutoimet. Sain puhelimen lataukseen leirialueen kahvilaan ja samalla hörppäsin aamukaffet ja luin paikkakunnan lehteä. Matkaan lähdin

ja menin Vanhaan Raumaan istumaan ja pähkäilin kartan kanssa mihin suuntaan lähden.

Eilen jo tuli aatoksiin jospa suuntaisinkin sisäsuomeen päin, kun rannikon seudun olen kertaalleen fillaroinut. Silloin tulin Vaasasta etelään ja muistan kuinka välillä oli yksitoikkoista maisema. 

Siispä suunta Eurajoki, Kiukainen ja Kokemäki. 

Päivä oli helteisen painostava. Eurajoella oli mittari 28 asteessa. Ukkosta oli ilmassa joka vielä lisäsi tukahduttavan tuntuista oloa. Maisemat kylläkin oli mukavat ja tie kiemurteli välillä läpi kylien ja välillä aika sydänmailla. 

Jossain vaiheessa ukkonen jysähti päälle, mutta sopivasti löytyi sateelta suoja missä sain vaihdettua sadevarustusta. 

Tunti tai kaksi ajelin sateessa joka ei ollut onneksi rankkasadetta. Ilma muuttui raikkaammaksi ja meneminen keveni huomattavasti. Muuten matkanteko oli taas tuttua ja turvallista yksin ajelua. Sehän antaa hyvän mahdollisuuden pyöritellä kaikenlaisia ajatuksia ja sitten jättää ne sinne tienvarsille. Ukkossateet ja tuuli ne sieltä sitten hoitelee. Ja oma olo kevenee :) 

Kokemäelle saapuessani illalla kahdeksan aikaan pysähdyin tauolle ja samalla tutkailin leiripaikkoja. Campingiä ei ollut ja hostelli maksoi nelisenkymppiä joten suuntasin eteenpäin Kauvatsantielle ja luotin siihen, että yöpaikka löytyy, onhan se löytynyt aina ennenkin. Muutaman kilometrin päässä oli opaste museoon. Tässä googlemapsin kuva. 

Sieltä löytyi oikein tasainen ja hyvä teltta paikka. Ei ku koisimaan. (74km)

Kymmenes päivä

Kustavin campingin telttapaikka oli tilan takia laitettava aamuauringon paisteeseen, joten heräsin aikaisin. Uni oli kuitenkin hyvä ja syvä. Leirin laitoin kasaan ja fillarin päälle. Aamupalan söin campingissä, sepä olikin maittava. Siitä sitten kohti Taivassaloa joka oli eka etappi. Matka sinne, n.20 km, oli kaunista tietä ja leväjdyspaikkakin oli soma. 

Nuuskamuikkunen matkallaan muumitaloon pääsi lepäämään. Sieltä sai hän maukasta ja maittavaa. Vaan eipä voinut sinne jäädä, kun tie odottaa pyrstötähden etsijää. 

Taivassalon kohdalta käännyin kohti Uuttakaupunkia. Matkalla oli Lokalahden kylä jossa kävin paikassa kivassa, nimittäin Siwassa. Oli meinaan nälkä. Kylässä oli "Iken juoksu" tapahtuma ja vilskettä riitti. Siitä tykkäsi paikalliset, muuten hiljaisessa paikassa. Ike on siis Ilkka Kanerva jonka syntymäkylä tämä on. Kävin tutustumassa kirkkoon ja siellä tankkasin vettä. Juttelin myös oppaan kanssa joka valitteli asiakkaiden vähyyttä. Kirkko oli mukavan valoisa, kun isoista ikkunoista aurinko armas salia valaisi. Ja pihanurkkaa vartioi soturi. 

Uudessa kaupungissa pysähdyin ja lepäilin joen vai olisiko kanava, varrella. 

Jatkoin matkaa ja ennen kuin pääsin pois kaupungista, alkoi jostain syystä tehdä mieli jätskiä. 

Sieltäpä törhäytin Raumalle ja kyllä ottikin voimille, kun hellettä piti ja pientä vastatuulta myös sain. Onneksi oli pähkinöitä, banaania, välipalakeksiä ja ennen kaikkea vettä. Raumalle tultua löysin leirintäalueen joka kylläkin oli täys kun se kuuluisa turusen pyssy. Leiri pystyyn ja suihkuun. Ah, onnea. (101km)

Vastarannalla näkyi tulipalo. 

Yhdeksäs päivä

Tämä aamu oli erilainen herätä, koska olinhan päättänyt purkaa tämän leiriytymisen ja jatkaa matkaa kohti uusia seikkailuja. Oli mukava, antoisa ja virkistävä viettää nämä päivät mökillä, mutta aika on myös lähteä. 

Polkupyörä jo malttamattomana seinän vierustalla odotteli ja selvästi kaipasi liikuntaa. Tavaroiden kerääminen ja pakkaaminen vie oman aikansa , mutta aika tottuneesti tuo kävi. 

Sitten kunnon aamupala puuroineen ja hyvät kahvit päälle, niin jopas sitä jaksaa. Matkanteko tuntui niin hyvältä, että ihan alkoi laulattamaan. Keli oli mitä loistavin ja etenin tasaiseen tahtiin. Ei edes tarvinnut pitää ylenmääräisesti taukoja. Bomarsundissa söin jätskin ja venytykset päälle, niin sai lihakset vertymään alkumatkan jälkeen. Vieläpä ennen Hummelviikin lauttarantaa pidin Vårdön kirkon pihalla tauon. 

Matkaa jatkoin sopivassa kesäsäässä ei tainnut ihan hellelukemia olla, mutta sen verran lämmintä, että lehmät olivat menneet uimaan. 

Sittenpä saavuin lautalle hyvissä ajoin ja odottelin sen saapumista mukavassa merituulen virvoituksessa.

Nytpä kirjoittelen tätä lautan salongissa ja odottelen rantautumista parin tunnin päästä. 

Kolmen välisataman jälkeen saavuttiin Brändöön ja siitä poljin saaren toiseen päähän 25 km. Sieltä lautta Kustaviin lähti 21.50. Menee aika myöhäiseksi ennen kuin pääsen Kustavin puolelle joten soitin Kustavin campingiin ja sain tietää että se on auki läpi yön. Kahden lautan; yksi joka kesti tunnin ainakin ja vielä pikku lossi matka, niin saavuin Kustaviin ja pääsin leiriytymään vielä juuri ennen puoltayötä. Lautat oli tyhjiä ja olinkin ainut matkustaja, mutta ilta oli kaunis. (73km)

Päivä kahdeksas

Tänään tutustuttiin Kastelholman keskiaikaiseen linnaan oikein opastuksen kanssa. Linnan pihalla tutustuin ennen kierrosta "lempikasviini" :)

Linna oli todellakin tutustumisen arvoinen ja oppaalla tiedot hallussa sekä puhelahjat hyvässä käytössä. Historiatietoa sai paljon kevyellä tavalla esitettynä. Lisäksi vielä sää suosi meitä ja aurinko antoi lämpöään runsaalla kädellä.

Linnan yhteydessä tai lähistöllä oli myös talonpoikaismuseo tms. Kävimme myös kivinäyttelyssä jossa pienimuotoisesti esitettiin Ahvenanmaan kivilajeja. Samassa oli myös kivistä tehtyjä koruja ja muitakin hopatöitä, kauniita olivat ne. 

Täältä lähdimme evästelyn jälkeen Maarianhaminaan Pommern purjelaivan museoon. Suuri ja mahtava purjelaiva jolla on rahtia kuljetettu ympäri maapallon meriä seilaten vuoteen 1936 asti ja sitten telakoitu ja muutettu museoksi. 

Lähellä Pommeria on myös merenkäyntimuseo jonka kierros kuului samaan hintaan. Tulipa totisesti merenkäynnin historiasta ylenpalttinen annos. 

Nälkähän se tuli ja löytyikin mainio ravintolalaiva josta saimme edullisen ja erinomaisen aterian, oh kuin tuli vatsa kylläiseksi. Vieläpä katsastettiin Ahvenanmaan meripäivät jossa oli väkeä ja leppoisaa menoa merellisessä ympäristössä.

Päivä oli ollut kuuma ja tekemiseltään moninainen joten virkistyminen Marienbadissa kruunasi hienosti tämän päivän.

 Nyt mä suunnittelen matkan jatkamista huomenna. Lautalla Brändöön ja sieltä sitten Kustaviin illaksi ellen jää yöksi Brändöön. Ai ku tuntuu hyvältä. :)

Seitsemäs päivä

Ahvenanmaa sightseeing jatkuu. Tänään tutustuimme Eckeröön. Sinne on rakennettu suuri postitalo 1820 luvulla. Silloin on Venäjän vallan aikana ajateltu postin tulevaisuudessakin kulkevan Ruotsista itään Eckerön kautta. 

Keisari halusi saada näyttävän Postitalon ja sen suunnitteli Engel. Rakennus onkin kuin suoraan Senaatintorilta Helsingistä tuotu. Kontrasti suurella näyttävällä rakennuksella muuhun ympäristöön on aikamoinen. 

Talossa oli nyt taidenäyttely yhdeksältä Ahvenanmaalaiselta taiteilijalta. Sain erinomaisen opastuksen, kun näyttelyn kuraattori, viehättävä rouva, opasti yksityisesti minut näyttelyn läpi. Aika miellyttävää ja valaiseva kokemus. 

Eckeröön matkatessa kävimme myös läheisessä keskiaikaisessa kirkossa 1200 luvulta. On näillä seuduilla pitkä historia joka on jollain tavalla edelleen vaikuttamassa ja tunnettavissa. 

Eckerön satama alue vanhoine kalastuvenemajoineen ja nykyaikaisine laitureineen on näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. 

Tälle alueelle liittyy minulle vahvoja muistoja kahdeksan vuoden takaa jolloin kävin ensikerran täällä. Siksikin paikka on henkilökohtaisesti merkittävä ja pitää sisällään monet muistot, lämmin oli kohtaaminen paikan kanssa. 

Upeilla merenrantakallioilla söimme ertyisen hyvin ja huolella valmistetun piknik aterian ja päälle trangiassa tehdyt kahvit. Voisi sanoa, että täydellisyyttä hipova retkipäivä joka illalla huipentui kauniiseen ja tyyneen iltaan mökillä.