Onhan se luksusta laittaa teltta tasaiselle nurmikolle kuten eilen Sodankylän leirintäalueelle. Tosin yö oli vähän rauhaton. Campinki oli hiljainen, mutta oma pää ja mieli laukkasi sen verran, että unelle ei meinannut tulla tilaa. Nukuinpa kuitenkin ja heräsin aurinkoiseen aamuun. Aamupuurot ja kahvit tein keittokatoksessa ja jutskailin toisen aamukahvin tekijän kanssa. Sellaisia pyöräilyjuttuja enimmäkseen. Siitä sitten lähdin ihastelemaan itä-Lapin maisemia. Hellettä oli ja taukoja pidettävä usein ja vettä muistaa juoda. Siltikin matka taittui helpon oloisesti, vähän käsivarret paloi. Onneksi ei palanneet ihan poroksi, vaik oishan se tänne sopinut, heh. Pelkosenniemellä pysähdyin miellyttävään kahvipaikkaan. Talo oli upea hirsirakennus joka on rakennettu v 1900 ja siitä asti samalla suvulla. Upea oli paikka ja tarjosivat erinomaisen täytetyn letun jossa oli hirveä, lanttua, naurista jotakin hyvää hilloa ja mitä vielä. Olipas maukas ja täyttävä. Sen voimalla matka eteni helposti. Kemijärvelle tulin noin 21 ja ilta vähän viileni. Ajo ilma vaan parani ja menohaluja riitti, niin annoin pyörän viedä. Kemijärven jälkeen, Kuusamon suuntaan, käännyin pienemmälle ja rauhallisemmalle tielle. Sittenpä kohta aloin katsella lepopaikkaa ja hienon erämaatunnelmaisen paikan löysinkin. Nyt on hyvä nukkumaan köllähtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti