Torstai 25.6. Yhdeksäs päivä fillarilla (84) ja Perjantai 26.6. lepopäivä

Lautta ja siihen kiiruhtavat matkustajat herättivät uuteen päivään. Aamupuuron ja venyttelyn tein ihan rauhassa, koska kiirettä ei ollut. Lautta liikkui tunnin välein ja se antoi hyvän mahdollisuuden rauhalliseen aamutoimintaan. Paitsi kun olin jo kaikki onneksi pakannut pyörän päälle, eikä ollut kuin keitin ja kuppi käytössä, niin havahduin huomaamaan lautan just lähtevän. Tuli pieni pyrähdys kun laitoin kupposet laukkuun ja juoksemalla vein itseni ja fillarin lautalle. Portti oli jo laskeutumassa, mutta tarkka ja ystävällinen lautturi nosti sen vielä minua varten. Nopea oli siis lähtö kuitenkin. Sellaista se rauhallisuus joskus on. Vastarannalla pidin pienen pysähdyksen tähän hetkeen ja sidoin kengännauhat kiinni. Tsekkasin samalla, että kaikki tavarat tuli mukaan. 

Matka oli vastatuulista niinkin paljon, että pyöräreissuillani ei sellaista monesti ole ollut. Alamäkiäkin sai polkea, että pääsi eteenpäin. Tuulet ja muut luonnonvoimat ovat sellaisia ettei auta muu kuin ottaa vastaan se mitä annetaan. Toinen asia mikä on mielen päällä ollut ja ajatuksissa pitänyt on takajarrun pettäminen. Muutaman päivän ajan takajarru on ollut käytännöllisesti kokonaan pois pelistä. Pelkällä etujarrurulla kun jyrkkiä mäkiä laskee, niin se on aika jännittävää. Joitakin jarrun kiristystoimenpiteitä tein, mutta ei siitä mitään apua ollut. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin saada pyörä korjaamolle. Seuraava suurempi kaupunki oli Halden, se on siis jo Norjassa. Ajelessani sinne aprikoin kuinkahan sieltä korjaamon mahdan löytää. No, ehkäpä se onkin ensimmäinen firma mikä tulee kaupunkiin saavuttaessa. Korkealta mäeltä laskeuduin Haldeniin ja mutkaisen mäen jälkeen kaupunki aukesi eteen. Ensimmäisen valoristeyksen yrittäessäni vastassa oli liiketalo missä on pyöräliike ja korjaamo :) näin se käy! Asiakkaita ei ollut ja mukava kaveri sanoi hoitavansa jarrut kuntoon. Samalla hän huomasi kahden pinnan katkenneen. Uusittiin samalla nekin. Korjaaja sanoi, että jarrulevy on vääntynyt joten se syö jarrupaloja. Ehkäpä fillari jo käy vanhaksi, onhan sillä jo matkustettu melkeinpä kaksikyttuhatta kilsaa. Hyvä on kuitenkin taas jatkaa matkaa, kun pyörä on kunnossa.

Haldenista lähdin kohti Mossia ja vastatuuli edelleen oli huimaa ja rasitusta jaloille tuli, koska ei sellaista vapaata rullaamista juurikaan ollut. Ajattelinkin, että kunhan hissukseen ajelen ja pidän taukoja paljon. Tällainen ei sitten kuitenkaan minulta onnistu, vaan pusken menemään. Sarpsborgissa seikkailin liikenneympyröiden ja risteysten kanssa sen verran, että lähdin väärään suuntaan. Jossakin vaiheessa huomasin, että aurinko kyllä nyt paistaa ihan väärästä suunnasta. Sittenpä tarkistus googlemapsista ja oikea reitti taas löytyi. Kymmenisen kilsaa tuli sightseeingiä tehtyä. Oikea tietä pääsin sutjuttelemaan ja selvästi kirkastui ajatus, että nyt tarvitsen kokonaisen lepopäivän. Olin satulan päällä ollut kahdeksan päivää. Yksi päivä oli missä ei tullut kuin pari kolme tuntia, mutta muina kahdeksan-kymmenen tuntia. On siinä aika paljon satulalihaksilla ollut kestämistä. Kartasta huomasin campingin olevan vähän matkan päässä, ainakin linnuntietä, koska joki oli välissä. Jonkin matkaa ajelin takaisin päin, kun pääsin joen yli. Siinäpä sitten mukavalta lepopaikalta näyttäytyvä camping vierailijaansa odotti. Suihkuun ja makuupussiin. Ai kuinka uni maistui makealta. 

Tänään pidän lepopäivää ja olen pessyt vaatteita ja respasta hankin nettioikeuden joka ei maksanut mitään. Näin pääsen taas kirjoittamaan blogia. 

Tänään on myös miniän syntymäpäivä. Onnea oikein paljon ja valoisia päiviä. On mukava ajatella, että synttärin kunniaksi vietän täällä kauniin aurinkoisen päivän. Paljon iloa ja onnellisuutta on olemassa. Nautitaan näistä asioista.